''' Kyllä. Vanhat tangot kunniaan. Olisin mielummin kuullut tangot "Öiset kitarat" ja "Nuoruustango", jotka on mun lempitangoja, mielummin kuin näitä nykybiiseistä väännettyjä versioita. '''
Tuossa yksi mielipide tangomarkkinoista eräältä keskustelupalstalta.
Jos kilpailijat laulaisivat perinteisiä (ja osa niistä erinomaisia) suomalaisia tangobiisejä, niin heidän (siis kilpailijiden) huonous tulisi liian selvästi ilmi. Kaikilla tangonystävillä on kuitenkin muistissa Olavi Virrat, Reijo Taipaleet, Eino Grönit, Taisto Tammet, Markus Allanit, Tamara Lundit, Eija Merilät, Anneli Sarit jne.
Nyt kun väännetään nykyhittibiisit tangoiksi, niin vertailukohtaa entisiin mestareihin ei ole.
Tangomarkkinat ovat nykyään keskiluokkaista teatteria ja pönötystä. Kaukana ollaan siitä työväenluokkaisesta aitoudesta, jolloin biisit olivat tanssimista ja esileikkiä varten. Viikko oli painettu duunia ja viikonloppuna tanssittiin, juotiin ja nssiskeltiin. Muuta ei yritettykään ja silloin biiseihin tarttui jotain syvällisempääkin, vahingossa ja luonnostaan.
Nyt lauletaan teatraalisesti Hectorin Tuulisina öinä ja a r t i k u l o i d a a n selvästi ja tarkasti maailman lapsen tuskat ja muut. Menee nuotilleen ja teatteri osuu suoraan laiskanpönäkän keskiluokan ytimeen - maailman lasten tuskasta välitetään kissanpllunviiksikarvan verran. Tai ehkä just sen verran, että voi teatraalisesti pyyhkäistä kosteutta silmänurkasta biisin jälkeen. Ja senpä takia show on irvokasta, liikaa paljastavaa, tahattoman koomista. Ja se kuvaa erittäin hyvin tätä meidän aikaa - kaukana takana on rehdit, konstailemattomat, tykkää eli et -asenteet ja tilalla on tiettyjä ryhmiä kosiskelevat, vanhoille faneille pyllistelevät, epätoivoisesti menestyskonseptia etsivät, laskelmoivat, teennäiset tahot.
Aina kun nuoriso on innostunut lavakulttuurista ja vanhoista tangoista ja iskelmistä, se on tapahtunut jonkin melko perinteisen kautta: esim. aikoinaan Agents Raulin kanssa ja sitten Sorsakosken kanssa. Kunnioitettiin perinteitä, yhdisteltiin aikoinaan kaksi toistensa kanssa kilpaillutta genreä tango & rautalanka ja siihen lisättiin 1980-luvun dekadenssi ja uuden aallon asenne ja voila - saatiin aikaan uudistus, Agents veti nuorisoklubit täyteen bailaajia. On hauskaa katsoa kuvia esim. Vanhan klubilta, jossa mustahuulet, uusromantikot, punkkarit, ylipäänsä uuden aallon porukka (jotka kuuntelivat pääosin brittiläisiä bändejä, mm Joy Division, Smiths, Echoandthebunnymen, Cocteau Twins, Killing Joke, Psychedelic furs) ottavat Agentsit ja tangot ilolla vastaan. Kyse on asenteesta. Eiköhän tuo Komiat-bändikin samoilla eväillä pärjäile.
